Arvo Ylppö tutkii lasta Lastenlinnan neuvolassa
Ylilääkäri Arvo Ylppö tutkii lasta Lastenlinnan neuvolassa 1922. Vasemmalla tohtori Viljo Rantasalo, oikealla neuvolan johtajatar, terveyssisar Lempi Soini sekä Lastenlinnan johtajatar Agnes Sinervo
Kuva: Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Äitiyspakkausten mallimaaksi

Sata vuotta sitten joka kolmas suomalaislapsi kuoli jo vauvana. Nyt Suomen neuvolatoiminta on maailman huippua ja äitiyspakkauksista on tullut kansainvälinen sensaatio.

Kun Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) perustettiin vuonna 1920, Suomen asukasluvusta kolmasosa oli alle 15-vuotiaita. Se tarkoitti noin miljoonaa lasta, joista suurin osa kärsi puutetta.

Sosiaali- ja terveyshuoltoa vasta rakennettiin, kun MLL:n perustajiin kuulunut ylilääkäri, professori Arvo Ylppö toi neuvolatyön idean Saksasta Suomeen. Tarjoamalla neuvontaa pienten lasten hoidossa Ylppö halusi parantaa kaikkien lasten elinolosuhteita ja vähentää imeväisyyskuolleisuutta.

Suomen ensimmäinen neuvola avattiin Sophie Mannerheimin perustaman Lastenlinnan halkokellariin Helsingin Kallioon syksyllä 1922. Kolme vuotta myöhemmin neuvoloita oli jo 24 paikkakunnalla, lähinnä kaupungeissa, kauppaloissa ja teollisuustaajamissa. 

Neuvoloissa työskenteli lääkäreitä ja heidän apunaan terveyssisaria, jotka tekivät jopa kotikäyntejä. Samalla kun lasten terveydentila tarkastettiin, äitejä opastettiin lastenhoidossa ja vanhemmille järjestettiin muun muassa äitikursseja.

Neuvoloissa kirjoilla olevien lasten sairastavuus ja kuolleisuus laskivat nopeasti, mikä vahvisti äitien luottamusta niihin. Aluksi neuvoloissa tehtiin terveystarkastuksia 0–2-vuotiaille, mutta pian ne laajennettiin koskemaan kaikkia alle kouluikäisiä.

Neuvolatoiminnan ansiosta imeväisyyskuolleisuus on Suomessa maailman alhaisimpia.

Lisäksi neuvoloilla on ollut suuri merkitys lasten infektiosairastavuuden vähentämisessä ja monien sairauksien seulonnassa. Rokoteohjelman ansiosta monia vakavia infektiotauteja on saatu hävitettyä Suomesta lähes kokonaan.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto aloitti mallivaatekertojen valmistamisen vuonna 1922 auttaakseen vähävaraisia perheitä, joilla ei ollut mahdollisuuksia ja taitoa vauvan oikeanlaiseen pukemiseen. Lahjoituksena saaduista materiaaleista valmistettiin mallivaatekertoja, jotka toimitettiin paikallisosastoille.

Osastot valmistivat mallien pohjalta lisää vaatteita kiertokoreihin, joita lainattiin vähävaraisiin perheisiin. Äitiyspakkauksen edeltäjä oli syntynyt.

Vaatteiden jäätyä pieniksi perheet palauttivat korit ja ne lainattiin seuraavalle perheelle. Kiertokorit olivat suosittuja heti alusta alkaen. Vuonna 1927 jo 180 osastoa eri puolilla Suomea lainasi kiertokoreja. Korien apu lapsiperheille oli selkeä ja konkreettinen, mikä kasvatti niiden suosiota.

Kunnat velvoitettiin vuodesta 1939 alkaen antamaan äitiysavustusta vähävaraisille synnyttäjille, eikä MLL:n keskuskanslia kokenut kiertokoreille olevan enää tarvetta. Tästä huolimatta varsinkin maaseudulla osastot jatkoivat niiden jakamista omaehtoisesti.

Vuodesta 1949 lähtien jokainen odottava äiti on voinut halutessaan saada äitiyspakkauksen. Äitiyspakkausten jaosta vastaa Kela, ja lähes kaikki ensisynnyttäjät valitsevat sen äitiysavustuksekseen. Äitiyspakkaus on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen keksintö ja saanut siksi viime aikoina paljon julkisuutta. Nyt suomalaiset vauvat tunnetaan maailmalla pahvilaatikossa nukkumisesta.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Järjestö perustettiin Helsingissä vuonna 1920 sairaanhoitaja Sophie Mannerheimin kokoaman työryhmän suunnitelmien pohjalta.