Mies katselee koivujen välistä.
Sipoonkorven kansallispuisto on Suomen Luonnonsuojeluliiton Keijo Savolalle tärkeä paikka. Hän retkeilee paljon myös suojelemattomilla alueilla kerätäkseen luontotietoa.
Kuva: Meeri Koutaniemi

Luonnon helmiä säilyttämässä

Suomessa on pian tasan neljäkymmentä kansallispuistoa, joiden luonnosta retkeilijät voivat nauttia. Arvokkaiden luontoalueiden säilyminen on ollut pitkälti aktiivisen kansalaistoiminnan ansiota.

Suomen ensimmäiset kansallispuistot perustettiin vuonna 1938 pitkään jatkuneen julkisen keskustelun ja lainsäädännöllisten kiemuroiden jälkeen.

Toisen maailmansodan alueluovutusten jälkeen jäljelle jäivät Pallas-Ounastunturin ja Pyhätunturin kansallispuistot. Puistojen hoitajaksi tuli Metsäntutkimuslaitos.

Toinen puistojen perustamisaalto koitti vuonna 1956, jolloin perustettiin muun muassa Linnansaaren, Pyhä-Häkin, Oulangan ja Lemmenjoen kansallispuistot. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin kansallispuistoja perustettiin peräti yksitoista. Tuolloin Kansallispuistokomitea laati esityksen laajan puistoverkoston perustamisesta, jota Luonnonsuojeluliitto kannatti ja näin perustettiin muun muassa Helvetinjärven, Salamajärven ja Seitsemisen kansallispuistot.

Suomen Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin toimija Keijo Savola on ollut vaikuttamassa aikanaan Sipoonkorven kansallispuiston syntyyn.

”Kun Östersundomin alueen käsittämättömät maankäyttösuunnitelmat alkoivat hahmottua, katsoimme perustelluksi ryhtyä ajamaan tehokkaammin Sipoonkorven kansallispuiston perustamista. Olin itse vaikuttamassa etenkin siihen, kuinka laadukkailla metsillä kansallispuistoa laajennettiin pian sen jälkeen, kun puisto 2011 perustettiin,” Savola kertoo.

Luontojärjestöjen aktiivit retkeilevät ympäri Suomea ja keräävät samalla arvokasta luontotietoa.

Kansallispuistotyö lähtee usein luontotiedon keruusta. Suomessa luonnon kartoittaminen on harrastajien varassa, sillä tutkijoilla ja virkamiehillä ei ole siihen riittäviä resursseja. Luontojärjestöjen aktiivit retkeilevät ympäri Suomea ja keräävät samalla arvokasta luontotietoa.

Luontotieto kootaan yhteen ja sen perusteella tehdään suojelurajausesityksiä ja myös aloitteita kansallispuistoiksi. Vaikka alueesta ei lopulta tulisikaan kansallispuistoa, voidaan kerättyä luontotietoa käyttää pohjana myös muuhun suojeluun.

Kun aloite on tehty, Luonnonsuojeluliitto, sen piirit ja yhdistykset järjestävät tilaisuuksia, tiedottavat ja kampanjoivat alueen luonnon puolesta. Eduskunta kuulee aina Luonnonsuojeluliittoa kun kansallispuistoa perustetaan.

Usein kansallispuistoaloitteet kohtaavat ensin vastustusta.

Esimerkiksi Hossassa paikalliset toimijat, luonnonsuojeluliitto ja muut ympäristöjärjestöt vastustivat vuosia alueen metsähakkuita. Lopulta Suomussalmen Hossasta ei tullut hakkuukohde, vaan Suomen 40. kansallispuisto, jonka virallisia avajaisia tullaan viettämään kesäkuussa 2017.

Suomen Luonnonsuojeluliitto

Suomen luonnonsuojeluliiton edeltäjä, Suomen Luonnonsuojeluyhdistys, perustettiin Helsingissä 1938. SLY muuttui yhdistyksestä Suomen luonnonsuojeluliitoksi vuonna 1969. Liitto pyrkii vaikuttamaan aktiivisesti luonto- ja ympäristöasioihin liittyvään poliittiseen päätöksentekoon sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Nykyään järjestö keskittyy toiminnassaan muun muassa metsiensuojeluun, saimaannorpan suojeluun, ilmastonmuutoksen torjumiseen sekä Itämeren ja sisävesien puhtauden vaalimiseen.