Nepalilaisia kivistä ja kankaista rakennetun rakennuksen edessä.
SASK on tukenut Nepalin työntekijöitä monilla tavoilla ja tasoilla. Työtä on tehty esimerkiksi tiilitehtaiden olojen ja palkkauksen parantamiseksi sekä lapsityön kitkemiseksi.
Kuva: SASK

Perustuslaki ay-liikkeen tuella

Hindumonarkian syrjäyttämisen jälkeen Nepalin poliittiset ryhmät väänsivät kättä perustuslaista kahdeksan vuotta. Keskeistä lain syntymiselle oli yhteisymmärrys työntekijöiden oikeuksista.

Syksyllä 2015 hyväksytty perustuslaki mahdollistaa viimein kehityksen Nepalissa, joka pitkän sisällissodan ja saman vuoden keväällä iskeneen maanjäristyksen jälkeen on yksi maailman köyhimmistä maista.

Lakia valmisteltaessa työntekijöiden oikeudet eivät olleet päällimmäisinä päättäjien mielissä. Kuitenkin myös niistä tarvittiin yhteisymmärrys ennen kuin poliittinen sopu oli mahdollinen.

Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASKilla oli tärkeä rooli sovun löytymisessä. SASK on tukenut Nepalin ammattiyhdistysliikettä jo kymmenen vuotta.

”Siellä on peräti yhdeksän erilaisia poliittisia suuntauksia edustavaa keskusjärjestöä, jotka olivat aiemmin hyvinkin erimielisiä maan kehityksestä. SASK on koordinoinut Nepalissa useita hankkeita, jotka kaikki ovat liittyneet tavalla tai toisella ay-liikkeen yhdentymiseen. Ilman yhteistä suuntaa työntekijöiden asiaa on vaikea ajaa tuloksekkaasti”, kertoo SASKin ohjelmasuunnittelija Seppo Karppinen.

Jotta keskusjärjestöt saatiin puhaltamaan yhteen hiileen, oli välttämätöntä saada mukaan keskusteluihin myös suurin, kapinallisia tukenut maolainen keskusjärjestö ANTUF. SASK oli ensimmäinen kansainvälisistä solidaarisuusjärjestöistä, joka kannusti sitä lopettamaan väkivaltaisuudet ja aloittamaan rauhanomaisen politiikan työntekijöiden aseman parantamiseksi.

"Eripuraisille ay-johtajille valkeni, millainen voima yhdessä vaikuttamisella on."

Merkittävä läpimurto saavutettiin, kun SASK vei neljän keskusjärjestön johtajat opintomatkalle kansainvälisen työjärjestön ILOn konferenssiin Geneveen vuonna 2008. Mukana oli myös ANTUF.

”Viimeistään silloin eripuraisille ay-johtajille valkeni, millainen voima yhdessä vaikuttamisella on”, Karppinen muistelee. ILO on YK:n alainen järjestö, joka pyrkii vaikuttamaan työoloihin kansainvälisin sopimuksin.

Jo ennen matkaa perustettiin kuitenkin ay-liikkeen yhteisorganisaatio, jonka kautta perustuslakiin pystyttiin vaikuttamaan.

”Nepal on yksi maailman köyhimmistä maista, ja siksi oli tärkeää saada päättäjien tietoon se raadollinen todellisuus, jossa työtä tehdään. Ilman tiettyjen työelämäkysymysten huomioimista perustuslaki tuskin olisi syntynyt”, Karppinen arvioi.

Matkan jälkeen tuki kanavoitiin Gefont-keskusjärjestön kautta ay-liikkeen keskusjärjestöjen yhteisen TV-ohjelman ja radio-ohjelman tekoon sekä julkaisuun, jolla pyrittiin keskusjärjestöjen yhteisen tavoitteen muodostamiseen ja voimakkaampaan lobbaukseen perustuslakiprosessissa.

Keskusjärjestöt ovat tehneet myös tutkimusta minimipalkka- ja TES-neuvottelukäytännöistä työpaikkatasolla. Tutkimuksen tulokset auttavat keskusjärjestöjä suunnittelemaan tehokkaan minimipalkkojen kohentamiseen tähtäävän kampanjan.

SASK pyrkii kehittämään liittojen yhteistyötä, parantamaan niiden heikkouksia ja vahvistamaan neuvotteluasemaa esimerkiksi minimipalkkaprosessissa, jotta ne voisivat jatkaa orastavaa yhteistyötä yhdenvertaisesti ja tuloksellisesti. Työn tuloksena odotetaan, että järjestöt pystyvät paremmin edistämään tärkeinä pitämiään asioita ja sitä kautta parantamaan Nepalin työelämää.

Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK

Vuonna 1986 perustettu SASK on suomalaisen ay-liikkeen kehitysyhteistyöjärjestö, joka edistää ihmisarvoista työtä ja työelämän perusoikeuksia. SASK tukee köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä vahvistamalla ammattiyhdistysliikettä ja työntekijöiden asemaa kehittyvissä maissa. Toimintaa ohjaavat arvot nojaavat kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen arvopohjaan ja solidaarisuusperinteeseen, YK:n ihmisoikeuksien julistukseen sekä kansainvälisen työjärjestö ILOn työelämää koskeviin linjauksiin.