Naisryhmä työskentelee toimitalon pihamaalla
Msingin naisryhmälle on ollut tärkeää huomata, että yhdessä toimimalla voi vaikuttaa.
Kuva: Msingin Ystävyysseura

Itseluottamusta muuttaa asioita

Pienten, vapaaehtoisvoimin toimivien kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tulokset näkyvät ihmisissä. Msingin Ystävyysseuran miltei 30-vuotinen yhteistyö Msingin kyläläisten kanssa on muuttanut etenkin naisten ja vammaisten elämää.

Tansania on Suomen pitkäaikaisin ja historiallisesti tärkein kehitysyhteistyökumppani. Kehitysyhteistyölle ovat luoneet pohjaa 1940-luvulla alkanut suomalainen lähetystyö, kehitysjoukkotoiminta sekä ne lukuisat yksittäiset kohtaamiset ja solmitut ystävyydet suomalaisten ja tansanialaisten välillä, jotka ovat poikineet etenkin pienten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeita sekä laajat verkostot tansanialaisten ja suomalaisten välille.

Suomen ja Tansanian valtioiden välinen yhteistyö alkoi 1960-luvun alussa osana yhteispohjoismaista aloitetta, jolloin Tansaniasta tuli Suomen kehitysyhteistyön ensimmäinen kahdenvälinen kehityskumppani. Suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeita ulkoministeriö alkoi rahoittaa systemaattisemmin 1975.

Parhaimmillaan yli 30 suomalaista järjestöä on tehnyt kehitysyhteistyötäTansaniassa.

Kehitysyhteistyöleikkausten jälkeen luku on laskenut miltei puoleen: vuonna 2016 käynnissä oli 17 eri järjestön hankkeita.

Yksi pisimpään saman kumppanin kanssa toimineista kansalaisjärjestöistä on Msingin Ystävyysseura, jonka toiminta alkoi Hauhon, Janakkalan ja Msingin kuntien ystävyystoiminnasta 1980-luvun puolivälissä. Ensimmäiset ulkoministeriön tukemat kehitysyhteistyöhankkeet pyörähtivät käyntiin vuonna 1991, eli Msingin kylän kanssa on tehty yhteistyötä noin 30 vuotta.

Msingin Ystävyysseuran puheenjohtaja Hanna Antila-Andersson nostaa pienen pohdinnan jälkeen kaikkein tuloksellisemmaksi yhteistyön Msingin naisryhmän kanssa.

”Naisryhmä teki 2000-luvun alussa aloitteen siitä, että he haluaisivat koulutusta esimerkiksi koulupukujen ompelussa, jotta voisivat säästää niiden kustannuksissa. Ajatuksena oli myös hankkia tuloja myymällä niitä eteenpäin”, Antila-Andersson kertoo.

Kylässä toimivalla kansanopistolla oli käsityönopettaja, joka sitoutui kouluttamaan naisia opiskeltuaan ensin Goigin käsityökeskuksessa Dar es Salaamissa. Lahjoituksina saatiin ompelukoneita, mutta työtilaksi sopiva rakennus puuttui.

”Naisryhmä itse ehdotti työpajan rakentamista. Rahoitusta anottiin ja saatiin noin 60 neliön rakennukseen, jolle tarjottiin tontti ilmaiseksi kansanopiston naapurista. Lopulta rakennuksesta tuli muutaman mutkan kautta 180 neliöinen, mutta naiset olivat oikeassa: nyt he saavat talosta myös tuloja, kun siellä toimii myös savipaja, atk-luokka ja kolme majoitushuonetta”, Antila-Andersson kuvailee.

Saavutetut tulokset eivät kiteydy pelkästään rakennuksen seinissä vaan siinä, mitä rakennustyön aikana on opittu.

Antila-Andersson toteaa, että naisryhmälle on ollut tärkeää huomata, että he voivat vaikuttaa toimimalla yhdessä. Samalla yksi hanke on johtanut toiseen, vammaisten lasten ja heidän perheidensä tukihankkeeseen.

Pitkän yhteistyön aikana moni asia on muuttunut.Tansanian yleinen kehitys on tuonut asfalttitien ja sähkölinjat, mutta isoimmat mullistukset ovat ehkä kuitenkin tapahtuneet ihmisissä ja heidän asenteissaan, jotka kuitenkin yleensä muuttuvat hitaasti.

”Yhdessä toteutettujen hankkeiden ansiota on, että perheissä kiinnitetään yhä enemmän huomiota koulutukseen. Vammaisten, erityisesti kehitysvammaisten aseman parantaminen, on myös käynnistynyt kehitysyhteistyöhankkeiden pohjalta”, arvelee Antila-Andersson.

Pienten järjestöjen kehitysyhteistyö ei useinkaan saavuta isoja tuloksia nopeasti. Sen vaikutukset ovat paikallisia, mutta näkyvät yksittäisten ihmisten elämän muutoksissa ja mahdollisuuksien kasvussa, jotka Antila-Andersson tiivistää hienosti sanoessaan:

”Naisten välinen yhteistyö on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi vaikuttaa paikalliseen hallintoon. Muutosta aiempaan on se, että naiset uskovat itseensä.”

Msingin Ystävyysseura

Järjestö perustettiin vuonna 1989 koordinoimaan kolmen kunnan - Hauhon, Janakkalan ja Msingin - yhteistyötä. Nykyään Msingin Ystävyysseura toimii itsenäisesti yhteistyössä tansanilaisten järjestöjen kanssa. Toiminnassa painottuvat koulutus, lasten ja nuorten, naisten sekä vammaisten oikeudet. Ystävyysseuran toimii vapaaehtoistyön voimin.