Kaksi iäkästä naista lukee Selkosanomia.
Selkokielisestä tekstistä hyötyvät muun muassa ikäihmiset, muistisairaat ja kehitysvammaiset henkilöt.
Kuva: Kehitysvammaliitto

Selkokieli avaa kimurantin kielen

Noin puoli miljoonaa suomalaista tarvitsee selkokieltä arjen asioiden hoitamiseen. Itsenäinen elämä omassa kodissa tai viranomaisasioiden hoito helpottuu, kun tietoa saa selkokielellä.

"Kun muutin Suomeen, en osannut suomea ollenkaan. Silti piti hoitaa monia viranomaisasioita. Onneksi esimerkiksi Kelalla on selkokielisiä esitteitä ", toteaa suomenkielen opiskelija Jana Sassakova.

Selkokieliset esitteet, verkkosivut ja kirjat ovat monelle maahanmuuttajalle hyvä apu suomen kielen oppimisessa. Niistä on hyötyä ja iloa myös monille muille ihmisille. Esimerkiksi kehitysvammaiset, muistisairaat tai afaattiset henkilöt, hyvin iäkkäät vanhukset tai ihmiset, joilla on erilaisia lukemisen vaikeuksia, voivat käyttää selkokielisiä aineistoja hyödykseen.

Selkokieltä tarvitsee Suomessa arviolta 8–12 % väestöstä.

Selkokeskus on arvioinut, että selkokieltä tarvitsee Suomessa noin 8–12 % väestöstä.

Selkokielisiä aineistoja on julkaistu Suomessa jo vuosikymmeniä, mutta vasta viime aikoina monet järjestöt ja yritykset ovat havahtuneet huomaamaan selkokielen hyödyt. Moni hyvä asia ja paljon hienoa toimintaa jää huomaamatta, jos siitä kerrotaan liian vaikealla kielellä. 

Selkokeskus muokkaa tekstejä selkokielelle ja tekee yhteistyötä viranomaisten ja järjestöjen kanssa, jotka haluavat julkaista selkokielistä tiedotusta.

Kelan selkoesitteet ovat hyvä esimerkki siitä, miten vaikeaa virkakieltä voidaan muokata helpommaksi.

Selkokeskus myöntää ilmaisen selkotunnuksen selkokielen kriteerit täyttävälle aineistolle. Selkotunnuksesta on helppo tunnistaa selkokielinen aineisto.

Selkokieli on suomen kielen muoto, jota on muutettu sisällöltään, sanastoltaan ja kielen rakenteiltaan yksinkertaisemmaksi. 

"Selkokieli on minulle tärkeää, että pystyisin ymmärtämään enemmän. Pitäisi olla laissa, että jos joku tarvitsee selkokieltä, niin sitä pitäisi käyttää julkisissa palveluissa ja muutenkin ", sanoo Sami Helle, joka tunnetaan kehitysvamma-aktiivina ja nyt jo uransa lopettaneen Pertti Kurikan Nimipäivät -punkbändin basistina.

Luotettavan ajankohtaistiedon saaminen on useimmille ihmisille tärkeää. Valitettavasti uutiskieli on usein vaikeaa. Selkokeskus julkaisee selkokielistä uutislehteä Selkosanomat ja sen ruotsinkielistä sisarlehteä LL-Bladet. Niissä kerrotaan selkokielellä, mitä Suomessa ja muualla tapahtuu.

"Tavallisessa uutiskielessä vilisevät kikyt, sotet, avit ja elyt. Monesti asiaan perehtyneet toimittajat unohtavat, että lukijoille nämä ovat täyttä hepreaa. Selkosanomissa tällaisia sanoja ei käytetä, ainakaan selittämättä", kertoo Selkosanomien päätoimittaja Leealaura Leskelä.

Selkokieli on suomen kielen muoto, jota on muutettu sisällöltään, sanastoltaan ja kielen rakenteiltaan yksinkertaisemmaksi. Kielen yksinkertaistamiseen on omat periaatteensa, joita Selkokeskus on kehittänyt yhdessä kielen asiantuntijoiden ja selkokieltä tarvitsevien ihmisten kanssa.

Millaista selkokieli on? Tässä esimerkki.

Yleiskielinen teksti:
Kela maksaa suoraan koulutuksen järjestäjälle sen osan koulumatkatuesta, joka on myönnetty koulukuljetuksen perusteella. Koulutuksen järjestäjälle korvataan koulukuljetuksesta aiheutuneet kustannukset, joista on vähennetty kuukausittainen maksuosuutenne 43 euroa. Koulutuksen järjestäjälle suoraan maksettava osuus on koulumatkatukeanne.

Selkokielinen teksti:
Kun käytät koulukuljetusta,
Kela maksaa koulumatkatuen
suoraan koulutuksen järjestäjälle.
Koulukuljetus maksaa sinulle itsellesi
enintään 43 euroa kuukaudessa.

Kehitysvammaliitto

Vuonna 1952 perustettu Kehitysvammaliitto edistää kehitysvammaisten ja muiden oppimisessa, ymmärtämisessä ja kommunikoinnissa tukea tarvitsevien ihmisten tasa-arvoa ja osallistumista yhteiskunnassa, kehittää palveluja sekä edistää alan tutkimusta. Järjestö muun muassa edistää selkokielistä tiedonvälitystä ja kulttuuria sekä esteettömän ja osallistavan kommunikoinnin ja tietotekniikan käyttöä.