Lapsia opettelemassa viittomista aikuisten johdolla.
Kuurojen Liitolla on vahva panos myös kansainvälisessä työssä. Liitto on tukenut Suomen lisäksi myös erityisesti kehitysmaiden kuuroja.
Kuva: Vammaiskumppanuus

Kieli ja oikeudet kuuroille

Kansalaistoiminta on edistänyt merkittävästi viittomakielisten asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Yhteistyötä tehdään myös esimerkiksi Kosovon ja Albanian kuurojen tukemiseksi.

Yli 110-vuotiaalla Kuurojen Liitolla on pitkät perinteet ja juuret syvällä kuurojen yhteisössä, liitto on kuurojen itsensä perustama. Aluksi vain yhden matka-asiamiehen työllistäneestä organisaatiosta on vuosien myötä kasvanut kymmenien jäsenyhdistysten valtakunnallinen keskusjärjestö ja vahva edunvalvoja.

 1995 perustuslakiin saatiin suomen, ruotsin sekä saamen rinnalle omina kieli- ja kulttuuriryhminään romanit ja viittomakieliset.

Viittomakielen aseman ja viittomakielisten oikeuksien kehittäminen on vaatinut pitkäjänteistä työtä. Yhtenä suurena askeleena oli viittomakielen tunnustaminen perustuslaissa vuonna 1995. Tuolloin perustuslakiin saatiin suomen, ruotsin sekä saamen rinnalle omina kieli- ja kulttuuriryhminään romanit ja viittomakieliset.

Perustuslakiuudistuksen jälkeen toimet viittomakielisten aseman turvaamiseksi eivät kuitenkaan edenneet toivotusti ja muun muassa perusopetuksessa, tulkkipalveluissa ja julkishallinnossa esiintyi edelleen vakavia puutteita.

Kuurojen Liiton edunvalvontatyön ansiosta Suomeen saatiin vuonna 2015 viittomakielilaki, jonka tavoitteena on, että viranomaiset pyrkivät toiminnassaan edistämään viittomakielisten mahdollisuuksia käyttää omaa kieltään ja saada tietoa omalla kielellään. Laissa huomioidaan ensimmäistä kertaa sekä suomalainen että suomenruotsalainen viittomakieli.

”Kuulon asteesta riippumaton kieli- ja kulttuuriryhmän määrittely on kansainvälisestikin hyvin harvinainen lähestymistapa. Tämä on tulosta vuosikymmenten vaikuttamistyöstä ja kertoo myös sen, että suomalainen yhteiskunta on vihdoinkin valmis tunnustamaan viittomakielisten näkemyksen omasta itsestään kielellis-kulttuurisena yhteisönä”, totesi Kuurojen Liiton toiminnanjohtaja Markku Jokinen heti lain voimaantulon jälkeen.

Tulevaisuus näyttää kuinka laki toimii, mutta jo tässä vaiheessa on selvää, että myös erityislainsäädännössä tulee huomioida viittomakieltä käyttävien oikeudet. Liiton edunvalvontatyö jatkuu ja uuden kielipoliittisen ohjelman teko on jo käynnissä.

Viittomakielisistä kuuroista on tullut näkyvä osa suomalaista yhteiskuntaa.

Viittomakielisistä kuuroista on tullut näkyvä osa suomalaista yhteiskuntaa. Vaikuttamistyö on muuttanut asenteita ja ennakkoluulot viittomakielisiä kohtaan ovat vähentyneet.

Viittomakieliset kuurot nähdään myös voimavarana ja tämä kehitys on voimaannuttanut yhteisöä ajamaan sille tärkeitä tavoitteita. Tuloksia on saavutettu myös viittomakielisiin kohdistuvan syrjinnän vastustamisessa.

Liitto on vaikuttanut kielinäkökulmaa korostaen tulkkipalvelujen, kuurojen opetuksen, viestintä- ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen yhteiskunnassamme. Se on myös merkittävä viittomakielisten palvelujen tuottaja. Esimerkiksi vuonna 2003 julkaistiin viittomakielinen verkkosanakirja Suvi ja vuonna 2014 avattiin viittomakielinen kirjasto.

Kuurojen tukena myös Kosovossa ja Albaniassa

Kuurojen Liitto on palvellut myös panoksellaan ja esimerkillään kansainvälistä kuurojen yhteisöä, erityisesti kehitysmaiden kuuroja, sekä kansainvälistä järjestö- ja YK-toiminnan kenttää.

Esimerkiksi Kosovossa ja Albaniassa kuurojen järjestöt saivat Suomen Kuurojen Liiton yhteistyön tuella viittomakielen tunnustettua maiden lainsäädännössä, Kosovossa vuonna 2010 ja Albaniassa vuonna 2014.

Viittomakielen tunnustaminen on tärkeä merkkipaalu kuuroille; heidän oma kielensä ja kulttuuriinsa saavat virallisen statuksen, entisistä vammaisiksi luokiteltavista kuuromykistä tulee kielivähemmistö.

Viittomakielen virallinen tunnustaminen antaa kuuroille mahdollisuuden edistää omia oikeuksiaan ja yhdenvertaisuuttaan omien maidensa aktiivisina kansalaisina.

Suomessa uuden perustuslain myötä saatu merkittävä muutos oli viittomakielisen opettajakoulutuksen alkaminen Jyväskylän yliopistossa. Tähän ei Kosovossa eikä Albaniassa ole vielä päästy, mutta Kosovossa on opetushallinnon hyväksymänä koulutettu kuuroja viittomakielenopettajiksi ja luokka-avustajiksi, ja viranomaissäädös edellyttää, että kuurojen lasten kanssa työskentelevät opettajat ja kasvattajat osaavat viittomakieltä noin kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen. Lisäksi viittomakielestä – kuurojen ensikielestä – tulee koulun oppiaine.

Kosovossa viittomakielen tulkkaus viranomaisasioinnissa saatiin lakisääteiseksi vuodesta 2015 alkaen. Sekä Kosovossa että Albaniassa tehdään suunnitelmia muun muassa viittomakielentulkin koulutuksen sekä viittomakielisen äitiysneuvonnan kehittämiseksi.

Kuurojen Liitto

Vuonna 1905 perustettu Kuurojen Liitto on viittomakielisten kuurojen etu-, asiantuntija- ja palvelujärjestö, joka valvoo ja edistää kuurojen yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumista. Kuurojen Liitto toimii lisäksi jäsenyhdistyksiensä kattojärjestönä. Liiton edunvalvonnan ja vaikuttamistyön painopisteinä ovat viittomakielten aseman ja viittomakielisten oikeuksien ja palveluiden voimakas kehittäminen Suomessa sekä alan kansainvälinen yhteistyö.