Kaksi miestä lukulaitteiden äärellä.
Näkövammaisten Keskusliiton tiedonsaantipalvelujohtaja Teuvo Heikkonen ja projektityöntekijä Iiro Nummela esittelemässä näkövammaisten tiedonhallintapalveluiden toimintaa 1990-luvun lopulla.
Kuva: Näkövammaisten liitto

Sanomalehtiä näkövammaisille

Sanoma- ja aikakauslehdet ja niiden myötä itsenäinen tiedonhankinta olivat pitkään näkövammaisten tavoittamattomissa, mutta tekniikan kehittymisen myötä lehdet ovat nyt kaikkien luettavissa.

Ennen tekniikan tuloa näkövammaisille oli tarjolla sanoma- ja aikakauslehtien uutisia valmiiksi valikoituina ja tiivistettyinä, mutta itsenäinen tiedonhankinta oli vaikeaa.

"Tuntuu kuin olisin saanut näköni osittain takaisin."

"Viiteenkymmeneen vuoteen en voinut lukea päivän lehteä, mutta nyt tuntuu kuin olisin saanut näköni osittain takaisin", iloitsi sokea veteraani Näkövammaisten liiton aloitettua elektronisten lehtien välittämisen sokeille ja vaikeasti heikkonäköisille.

Tietokoneiden ja apuvälineohjelmien nopea kehitys 1980-luvun lopulla loi pohjan ajatukselle ryhtyä lehtitalojen kanssa yhteistyössä rakentamaan elektronista lehtipalvelua. Näkövammaisten liitto haki rahoitusta liikenneministeriöstä ja Raha-automaattiyhdistykseltä. Oppia käytiin hakemassa Ruotsista, missä oli jo aloitettu näkövammaisten e-lehtipalvelu.

Rahoitus saatiin ja kehitystyö alkoi vuonna 1989. Tietokone äänikortteineen valjastettiin puhesyntetisaattorin ja Luetukseksi ristityn lukusovelluksen käyttöön. Ensimmäisinä sanomalehtinä aloittivat Helsingin Sanomat, Etelä-Suomen Sanomat ja Hufvudstadsbladet.

Luetus-ohjelman kantava ajatus oli, että sen pitää olla helppokäyttöinen.

Myöhemmin mukaan saatiin aikakauslehtiä, esimerkiksi Tekniikan Maailma ja valikoiman kasvu alkoi. Luetus-ohjelman kantava ajatus oli, että sen pitää olla helppokäyttöinen eikä se saa vaatia käyttäjältään edistyneemmän tietokonenikkarin taitoja. Ajatus on kantanut näihin päiviin, Luetus-ohjelmaa on kehitetty ja se on edelleen käytössä.

Ensimmäiset Näkövammaisten liiton lehtipalvelun asiakkaat saivat lehtensä kotiin levykkeellä. Asiakasmäärän kasvaessa siirryttiin modeemijakeluun ja vuosituhannen alussa rakennettiin selaimella käytettävä verkkopalvelu.

Palvelussa nyt jo yli 100 aikakaus- ja sanomalehteä ja tuhansia kirjoja.

Nyt Luetus-palvelussa on yli 100 aikakaus- ja sanomalehteä. Tarjolla on myös järjestöjulkaisuja, ohjeita ja muuta ajankohtaista aineistoa.

Varsinainen aarreaitta on asiakkaiden itsensä skannaamat tuhannet kirjat, jotka on muunnettu Luetus-muotoon. Myös Celia-kirjasto on tuottanut runsaasti kirjoja Luetus-palveluun.

Julkaisuja voi lukea tietokoneeseen tai mobiililaitteeseen asennettavan Luetus-ohjelman lisäksi helppokäyttöisellä Daisy-soittimella. Daisy-äänijulkaisuja saa kuunneltavaksi joko suoraan verkosta tai CD-levyllä.

Luetus-palvelun ansiosta näkövammaiset saavat lukea lehtensä tuoreena itsenäisesti, valiten mieltymyksensä mukaiset lehdet ja artikkelit.

Näkövammaisten liitto

Ensimmäinen näkövammaisten itsensä muodostama yhdistys Suomen Sokeain Liitto perustettiin Helsingissä vuonna 1907 ja keskusliitto syntyi vuonna 1928. Nimensä liitto muutti Näkövammaisten Keskusliitoksi vuonna 1980 ja vuoden 2016 alusta alkaen Näkövammaisten liitto ry:ksi. Liitto on kehittänyt sekä näkövammaisten sosiaaliturvaa että kuntoutusta Suomessa.